Tuotanto- tai palvelumerkin rekisteröinti panimolle

Miksi panimolla on, kuten jokaisella muullakin merkillä, rekisteröintitarve

Panimon, joka keksi nimen tai logon ja asetti sen etiketteihin, laseihin tai julkisivuihin, ei näin perusta oikeutta kyseiseen merkkiin. Ilman rekisteröintiä toinen osapuoli voi varata saman nimen BOIP:stä tai EUIPO:sta, ja kyseinen osapuoli voi sen jälkeen vaatia panimos lopettamaan käytön. Tämä riski koskee pientä käsityöpanimoa yhtä paljon kuin suurta brändiä: yrityksen nimi, tietyn oluen nimi ja logo ovat kaikki suojattavissa erikseen, ja vain rekisteröinti antaa niihin oikeudellisesti täytäntöönpantavan oikeuden.

Panimon toiminnassa on usein enemmän kuin pelkkä oluttuote. Juoman lisäksi monet panimot myyvät merchandise-tuotteita, vuokraavat maistelu- tai anniskelutiskia tai ylläpitävät verkkokauppaa ja ravintola-anniskelua samalla nimellä. Täydellisen suojan varmistamiseksi on tärkeää, että hakemus kattaa oikeat tavarat ja palvelut, ei vain "olut" — tämä toteutetaan WIPO:n Nice-luokituksen mukaisen luokkavalinnan kautta, joka osoittaa kullekin toiminnalle eri luokan. Rekisteröinti, joka kattaa vain juoman, ei automaattisesti suojaa nimeä myös kahvilaalle tai sitä ylläpitävälle verkkokaupalle.

Missä luokkavalinnat ja rekisterit tämän määrittävät

Mitkä luokat ovat panimolleoleellisia, määritetään WIPO:n Nice-luokituksen perusteella – järjestelmästä, jota sekä BOIP että EUIPO käyttävät tavaroiden ja palveluiden luokitteluun. Sen voi tarkistaa julkisista BOIP:n (Benelux) ja EUIPO:n (koko EU) rekistereistä, onko valittu nimi jo toisen rekisteröimä – tarkastus, joka antaa viitteen olemassa olevista rekisteröinneistä, mutta ei takaa, että hakemus tulee hyväksytyksi ilman vastalausetta.